Jokelan Kisan historiaa

Luultavasti 1907 perustettiin paikkakunnalle urheiluseura nimeltään "Köntys". Perimätietojen mukaan seuran harrastusmuotoihin kuului henkisen kasvatuksen ohella yleisurheilu ja hiihto, mutta painiharrastuksen tiedtään olleen erään avainlajin. Tiedot tuonaikaiselta kaudelta ovat kuitenkin niukkoja , se kuitenkin tiedetään että Köntyksen jäsenet vaikuttivat ja toimivat vilkkaasti aina vuoteen 1930, jolloin se silloisten valtiollisten vallanpitäjien yoimesta lakkautettiin yhteiskunnalle vaarallisena niinkuin sen ajan termi kuului.

Maassamme elettiin vaikeata pulakautta, jolloin syntyi paikkakunnan urheiluväen keskuudessa tarve uuden urheiluseuran perustamisesta. Entisiä Köntysläisiä kokoontui 03.05.1931 pitämään kokousta, jossa lausuttiin Jokelan Kisan syntysanat. Näin tuli seura perustettua ja ristiäiset pidettyä

Voimistelu ja urheiluseura Kisa 1931

Työväen Urheiluliittoon (TUL) seura liittyi heti saaden tasavertaisen aseman muiden seurojen rinnalla. Jokelan Kisan virallisten asioiden hoitamiseksi perustettiin toimikunta, johon kuuluivat Toivo Lindberg, Veikko Vuorinen ja Eero Lindfors. Näin toimittiin aina vuoteen 1935 asti, jolloin seura oli kasvanut ja voimistunut niin, ettei jaostona toimiminen ollut enää tarkoituksen mukaista. Kisa irroitettiin nuoriso-osastosta ja rekisteröitiin itsenäiseksi urheiluseuraksi. Päätös ehtiin 24.04.1935.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Reino Lindberg, sihteeriksi Valtteri Juslin ja rahastonhoitajaksi Otto Lehmus. He jättivät ilmoituksen yhdistysrekisteriin merkintää varten, se hyväksyttiin 10.10.1935.

Seuran toiminnan vilkkaus riippui yleensä sen jäsenten innostuksesta ja varsinkin lukemattomista seuran hyväksi tehdyistä talkootunneista. Kisan "sieluista" mainitaan perustamista seuranneina vuosina Lindbergin, Lindforsin, Vuoren ja vuorisen veljessarjat. Kauniimpaa sukupuolta edustivat mm. Ida Leinonen ja Nurmisen sisarukset Irja ja Hilja, viimeksi mainitun toimiessa monet vuodet seuran sihteerinä.

Jokelan Kisan perustamista seuranneina vuosina seuran talouden kohentamiseksi järjestettiintansseja ja voimisteluiltamia. Seuraotteluita pidettiin niin hiihdossa kuin yleisurheilussakin naapuriseurojen kanssa, mm. Hyvinkäänkylän Kisaajat ja Kellokosken Alku olivat kilpakumppaneina. Voitoista sen paremmin kuin tappioistakaan tuon ajan pöytäkirjat eivät kerro. Vuosittain järjestettiin kesäjuhlat ja niiden yhteydessä yleisurheilukilpailut.

Toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella otettiin osaa silloin kuulisaksi tulleeseen Hyvinkään halkijuoksuun. Nyrkkeily ja painonnosto otettiin ohjelmaan 30-luvun loppupuolella. Nyrkkeilyssä seuran edustajat saavuttivat piirinmestaruuksia ja painonnostossa jopa TUL:n mestaruuskilpailun mitaleita ja maaotteluedustuksia. 30- ja 40-lukujen vaihteessa järjestettiin myös kansalliset sekä TUL:n mestaruuskilpailut painonnostossa. Samalla pidettiin läheistä yhteyttä Viipurin Tovereihin joka siihen aikaan maineikas painonnostoseura. Nyrkkeilyharrastus kasvoi ja voimistui aina 50-luvun puoliväliin asti, kun taas painonnostoa harrastettiin kilpailumielessä vain vuosikymmenen vaihteeseen ja sen jälkeen lähinnä voimanhankintakeinona.

Jos nyrkkeily ja painonnosto olivat voimakkaasti esillä seuran alkuvuosina, oli sitä myös tuolloin hiihto, kuten se on vielä tänäänkin. Jo ensimmäisen vuosikymmenen aikana saavutettiin piirinmestaruus ja vaikka sotavuodet tietenkin lamasivat toimintaa, kertovat pöytäkirjat vuosikertomuksissa kuitenkin hiihdon osalta nuorten maljavoitoista ja valinnasta piirin parhaaksi hiihtoseuraksi.


kuva9_jpg Pesäpallo on sellainen laji joka seurassa pääsi unohduksiin. Yli kolmenkymmen vuoden tauon jälkeen toiminta on herätetty henkiin, ja naiset ovat jo saaneet mitaleitakin piiritasolla.

Lentopalloilu on ollut pitkään Kisan tärkein joukkueurheilumuoto. Seuran jäsenten saatua palloilukärpäsen 1953 saavutettiin Suomen mestaruus jo vuonna 1957. Jälkipolven kasvatuksen laiminlyönti ja tason parantuminen koko maassa on pudottanut joukkueen huipulta, mutta lajin harrastajamäärät on viime vuosina olleet jälleen nousussa, joten kukapa tietää...

Pöytätenniksen ajat lienevät tällä erää ohi, mutta sen taitajilla on nyt mahdollisus koetella nopeuttaan ja reaktioitaan lajivalikoiman nuorimman tulokkaan, sulkapallon parissa.

Jalkapalloharrastus on vasta viimeisten viiden vuoden aikana saanut ilmaa siipiensä alle. Tässä lajissa tosin näkyy selvimmin se ikävä piirre, että harjoitusilloissa ei kentällä juuri ole tungosta, mutta otteluihin saataisiin kokoon useitakin joukkueita toinen toistaan innokkaammista pelaajista.

Kaikkein kirkkaimmat mitalit ja parhaat saavutukset sekä suurimmat harrastajamäärät seurassa on kuitenkin kerännyt yleisurheilu. Lukemattomat ovat nuorten saavutukset piiritasosta alaspäin, kestävyysjuoksijoiden sijoitukset TUL-mestaruuskisoissa ja ennen kaikkea kävelijöiden mestaruudet Pohjoismaiden, Suomen ja TUL:n mittelöissä.

Uutena ohjatuna liikuntamuotona on aloitettu kuntovoimistelu, johon myös muiden lajien harrastajat ovat innokkaasti osallistuneet. Jo kauan pyörineiden naisten ja tyttöjen voimisteluiltojen lisäksi on tänä vuonna aloitettu alle kouluikäisten poikien ja tyttöjen satuvoimistelutunnit, joille myös vanhemmat ovat tervetulleita. Toivottavasti tämä on uusi askel perhelikuntaan, johon olemme tähän asti pyrkineet lähinnä pyöräilyn, retkeilyn ja erilaisten talkoiden avulla.

Henkiset harrastukset tahtovat jäädä liikunnan varjoon passiiviseksi katselu/kuuntelu-tapahtumaksi. Toivottavasti pääsemme vähitelen uudelleen 50-luvun loppupuolen tasolle, jolloin Kisan esiintyjäryhmät toivat seurale jopa TUL:n mestaruuksia. uudelleen virinnyt kansantanssiharrastus on hyvä alku tälle toiminnalle. Meillä on myös useita musiikillisesti lahjakkaita urheilijoita, joiden avulla avulla voisimme rakentaa monipuolisia harrastusryhmiä.

"Arvo Kuusiston katsaus Jokelan Kisan toimintaan vuosina 1931 - 1980"


Jokelan Kisan toimihenkilöt 1931 - 2015

Puheenjohtajat:
Toivo Lindberg 1931, 1943 ja 1951
Reino Lindberg 1935 ja 1936
Bruno Heikkilä 1937, 1938 ja 1944
Jorma Virtanen 1939
Erkki Vuorinen 1940 ja 1941
Kauko Raunio 1945
Lauri Kuula 1945 ja 1946
Antti Kivimäki 1947
Leo Elosaari 1948 ja 1949
Arvo Kuusisto 1950, 1958, 1959, 1961, 1962, 1963, 1965 ja 1966
Erkki Rajala 1952, 1953, 1954, 1955, 1956 ja 1957
Viljo Luukola 1960
Eino Laine 1964
Esa Kuusisto 1967 - 1980
Eila Hafeez 1981 -2011
Esa Lilja 2012 - 2014
Jari Noppa 2015->


Sihteerit:
Veikko Vuorinen 1931
Valtteri Juslin 1935 ja 1936
Hilja Nurminen 1937 - 1942
Kosti Pirinen 1943
Veijo Lehto 1944 ja 1946
Leo Sandberg 1945
Urho Salonen 1947 ja 1948
Erkki Saari 1949
Kirsti Tuominen 1950 ja 1951
Vera Nyman 1952
Unto Kyttänen 1953 ja 1954
Raimo Lindqvist 1955
Timo Nyman 1956, 1957, 1958, 1959 ja 1960
Raili Vuori 1975-?
Merja Alastalo

Rahastonhoitajat:
Eero Lindfors 1931
Otto Lehmus 1935 ja 1936
Erkki Vuorinen 1936
Lauri Kuula 1938 - 1945
Leo Elosaari 1947
Kirsti Tuominen 1948
Urho Salonen 1949 - 1957
Unto Kyttänen 1938 - 1971
Ari Kuusisto 1972 - 2013/14
Jari Kuusrainen 2014 ->

Lisätietoja